Parasta treenielämää!
Start Living Your Best Life –blogista tuttu Elisa Lepistö saa parhaat treenikicksit hyvässä seurassa.
Elisa Lepistö on sitä ihmistyyppiä, joka innostuu hetken mielijohteesta eikä epäröi seurata uteliaana vaistoaan. Juuri sillä tavalla hänen bloginsa – Start Living Your Best Life – sai alkunsa. Tai oikeammin tarina meni niin, että ensin Elisa sai päähänpiston laittaa hyvinvointinsa uusiksi ja fiiliksiä syntyi sitä tahtia, että tuntui hyvältä alkaa kirjoittaa niistä blogiin.
– Aloin tauon jälkeen treenata, käydä salilla ja satsata terveellisen ravintoon. Sen mukana tuli paljon positiivisia vaikutuksia ja hyvää fiilistä, josta halusin kertoa kaikille. Koska ajattelin, että lähipiiriini ei loputtomasti jaksa kuunnella treenikuulumisiani 24/7, alan kirjoittaa blogia.
Elettiin vuotta 2012, fitness-buumi oli hyvässä nosteessa, mutta treenaamiseen liittyviä blogeja oli vähän. Jo aivan ensimmäisinä päivinä Elisa huomasi, että blogin kävijämäärät näyttivät 10 000.
Elisa oli harrastanut lapsuudessaan erittäin tavoitteellisesti tanssia, treenaten seitsemän kertaa viikossa ja sen päälle vielä tanssiluokan harjoitukset. Siinä vaiheessa, kun tanssiminen lopahti, myös kuntoilu loppui. Jonkin ajan kuluttua Elisa huomasi, että voi huonosti ja mieli ei ollut virkeä. Jotain piti muuttua ja siihen paikkaan iski kaiken lopunkin muuttanut treenikipinä.
Blogia oli aluksi helppo pitää lentokentän asiakaspalvelutyön ohessa hiljaisina aikoina, mutta kun ammattikorkeakouluopinnot veivät oman osansa ja Cosmopolitan-lehden alle siirtynyt blogi vei aikaa entistä enemmän, jossain vaiheessa Elisa laski, voisiko jättää lentokenttätyönsä pois ja siirtyä päätoimiseksi bloggaajaksi. Jopa Elisan innostuksen havainnut pomo kannusti päätökseen.
Tällä hetkellä Start Living Your Best Life -blogista käyvät hakemassa inspiraatiota omaan aktiiviseen arkeensa ja treeneihinsä nuoret naiset niin innokkaasti, että sivut avataan viikossa keskimäärin 35 000 kertaa. Se on Suomen mittapuulla paljon, ja Elisan uusi innoituksen lähde epäilemättä tuo jatkossa vielä lisää seuraajia.
– Olen tehnyt jo harrastusmielessä podcasteja ja huomannut, että sitä kautta voi antaa itsestään niin paljon enemmän ja käsitellä asioita niin paljon monipuolisemmin kuin pelkkien tekstien ja kuvien avulla, jotka näyttävät hyvin viilatun osan todellisuudesta.
Yksi askel eteen päin oli ystävän suosittelema sali, jota Elisa päätti kokeilla. Salin nimi TWF on lyhenne sanoista Training For Warriors.
– Se oli rakkautta ensi kokemukselta, se sali on nyt iso osa elämääni. Olen saanut sitä kautta elämääni valtavasti hienoja ihmisiä, inspiraatioita, itsevarmuutta ja uskallusta uskoa unelmiini. Salin henkeen kuuluu tosi vahvasti motivointi ja ennen jokaisia treenejä kerrotaankin motivoiva tarina.
TFW:n tunnelma kuvastaa hyvin sitä, millainen suhde Elisalla on treenaamiseen ja sosiaalisen elämän yhdistämiseen.
– Treenaan samalla salilla poikaystävän ja muutamien kavereiden kanssa, ja se on hirmuinen voimavara, että on yhteinen harrastus. Kun itsellä, poikaystävällä ja ystävillä on kaikilla niin kiireiset aikataulut on ihanaa, että ei tarvitse valita joko tai, vaan voi mennä treenaamaan yhdessä. Treenaamisesta tuleva hyvä fiilis on myös aivan mahtavaa saada heti jakaa jonkun toisen kanssa. Ja totta kai sitten kun on tahmeampi olo, niin kaverit tuuppivat kyllä liikkumaan. Lenkkitreffejä ei peruta, vaikka samana päivänä yksin lenkkeily olisi saattanut tulla skipatuksi.
Juoksu on Elisan treeniohjelmassa mukana joka viikko jotenkin, ennen kaikkea sprintteinä ja hiit-treeneissä sekä mäkijuoksutreeneinä.
– Jo koulussa rakastin pikajuoksuja, mutta pitkänmatkan juoksu on aina ollut ja on edelleen murheenkryyni. En ole siinä niin kehittynyt, että se olisi hauskaa. Ja olen myös tajunnut, että ei kaikkien tarvitse olla maratoonari-tyyppiä. Viiden kilometrin juoksu tuntuu kovalta, mutta 10 kilometrin reipas kävely taas menee leikiten. Oma juttuni on pitkä lenkki vedettynä reippaan kävelyn ja hölkän välimaastoon putoavalla vauhdilla. Samalla kuuntelen yleensä jotain kiinnostavaa podcastia.
Jos liikunta jää pitkien työpäivien ja työmatkojen vuosi pois, Elisa tuntee sen heti äkäisenä levottomuutena.
– Itselleni toimiva määrä on kolme kertaa salia viikossa ja lisäksi lenkkeilyä. Salilla teen tällä hetkellä kahtena päivänä voimaharjoittelua isoilla painoilla pienillä toistoilla ja yhtenä kertana circuit -treenin, jossa vedän aikaa vastaan kovalla sykkeellä useamman kierroksen sprinttipyrähdyksineen.
Elisan hyvinvoinnin olennainen osa on lepo ja riittävät yöunet, joiden vähäisyys heijastuu välittömästi mielialaan ja tunteeseen voimavarojen vähentymisestä.
– Tarvitsen vähintään kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, muuten tulen herkäksi. Aikataulutan elämääni niin, että jos on aikainen aamumeno, en sovi illaksi myöhään mitään.
Terveellinen ravinto on Elisalle ehkä vieläkin tärkeämpää kuin treeni, mutta ne kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa.
– Minulle on todella tärkeää pyrkiä syömään puoli kiloa kasviksia päivässä. Teen niistä usein esimerkiksi uunikasviksia ja muita ihan perusarkiruokia. Olen myös elämässäni käynyt läpi vaiheita, jolloin olen syynännyt kaiken, mitä suuhuni laitan ja nykyisin haluan pitää kiinni rentoudesta. Mutta ruokarytmin pitää olla myös säännöllinen. Jos edellisenä päivänä on jäänyt lounas väliin ja seuraavana päivänä nostaa isoja painoja, ote ei vaan ole hyvä.
Koska keskustelemme treeneistä blogiammattilaisen kanssa, pitää puhua myös niistä ihanista treenivaatteista.
– Tärkeintä minulle on, että treenivaatteet ovat laadukkaita teknisiä materiaalisia. Tanssijoilla oli ihan omat treenipukeutumiskoodinsa puuvillapaitoineen ja sitä kautta en oppinut treenipukeutumisesta mitään. Vedin aikoinaan muutaman lenkin litimäräksi hionneessa puuvillapaidassa, joka teki olosta tosi raskaan. Mutta nyt olen oppinut, että toimivat vaatteet ovat iso osa hyvää treenikokemusta.
Entä mistä uudesta Elisa on viime aikoina innostunut, mitä uutta on tulossa?
– Kun vuosi sitten aloitin salilla, en ollut koskaan nostanut maksimituloksia, vaan olin body pump -jumppatyyppi, joka veti pitkiä sarjoja kevyillä painoilla. Tänä vuonna olen alkanut tehdä aina yhden kuukauden uutta liikettä isommilla painoilla. Toistoja vähennetään vähitellen ja kuun viimeisellä viikolla vedetään maksimit. Tällä viikolla elämäni ensimmäinen maksimi oli 25 kg over head press -painolla. Siinä se on alku! Salilla on lehmänkello, jota soitetaan, aina kun saa oman maksimituloksen ja silloin kaikki hurraa ja kannustaa. Olen niin uuden alussa, että tiedän, että tänä keväänä soittavani sitä kelloa vielä useasti!
– Aloin tauon jälkeen treenata, käydä salilla ja satsata terveellisen ravintoon. Sen mukana tuli paljon positiivisia vaikutuksia ja hyvää fiilistä, josta halusin kertoa kaikille. Koska ajattelin, että lähipiiriini ei loputtomasti jaksa kuunnella treenikuulumisiani 24/7, alan kirjoittaa blogia.
Elettiin vuotta 2012, fitness-buumi oli hyvässä nosteessa, mutta treenaamiseen liittyviä blogeja oli vähän. Jo aivan ensimmäisinä päivinä Elisa huomasi, että blogin kävijämäärät näyttivät 10 000.
Elisa oli harrastanut lapsuudessaan erittäin tavoitteellisesti tanssia, treenaten seitsemän kertaa viikossa ja sen päälle vielä tanssiluokan harjoitukset. Siinä vaiheessa, kun tanssiminen lopahti, myös kuntoilu loppui. Jonkin ajan kuluttua Elisa huomasi, että voi huonosti ja mieli ei ollut virkeä. Jotain piti muuttua ja siihen paikkaan iski kaiken lopunkin muuttanut treenikipinä.
Blogia oli aluksi helppo pitää lentokentän asiakaspalvelutyön ohessa hiljaisina aikoina, mutta kun ammattikorkeakouluopinnot veivät oman osansa ja Cosmopolitan-lehden alle siirtynyt blogi vei aikaa entistä enemmän, jossain vaiheessa Elisa laski, voisiko jättää lentokenttätyönsä pois ja siirtyä päätoimiseksi bloggaajaksi. Jopa Elisan innostuksen havainnut pomo kannusti päätökseen.
Tällä hetkellä Start Living Your Best Life -blogista käyvät hakemassa inspiraatiota omaan aktiiviseen arkeensa ja treeneihinsä nuoret naiset niin innokkaasti, että sivut avataan viikossa keskimäärin 35 000 kertaa. Se on Suomen mittapuulla paljon, ja Elisan uusi innoituksen lähde epäilemättä tuo jatkossa vielä lisää seuraajia.
– Olen tehnyt jo harrastusmielessä podcasteja ja huomannut, että sitä kautta voi antaa itsestään niin paljon enemmän ja käsitellä asioita niin paljon monipuolisemmin kuin pelkkien tekstien ja kuvien avulla, jotka näyttävät hyvin viilatun osan todellisuudesta.
Yksi askel eteen päin oli ystävän suosittelema sali, jota Elisa päätti kokeilla. Salin nimi TWF on lyhenne sanoista Training For Warriors.
– Se oli rakkautta ensi kokemukselta, se sali on nyt iso osa elämääni. Olen saanut sitä kautta elämääni valtavasti hienoja ihmisiä, inspiraatioita, itsevarmuutta ja uskallusta uskoa unelmiini. Salin henkeen kuuluu tosi vahvasti motivointi ja ennen jokaisia treenejä kerrotaankin motivoiva tarina.
TFW:n tunnelma kuvastaa hyvin sitä, millainen suhde Elisalla on treenaamiseen ja sosiaalisen elämän yhdistämiseen.
– Treenaan samalla salilla poikaystävän ja muutamien kavereiden kanssa, ja se on hirmuinen voimavara, että on yhteinen harrastus. Kun itsellä, poikaystävällä ja ystävillä on kaikilla niin kiireiset aikataulut on ihanaa, että ei tarvitse valita joko tai, vaan voi mennä treenaamaan yhdessä. Treenaamisesta tuleva hyvä fiilis on myös aivan mahtavaa saada heti jakaa jonkun toisen kanssa. Ja totta kai sitten kun on tahmeampi olo, niin kaverit tuuppivat kyllä liikkumaan. Lenkkitreffejä ei peruta, vaikka samana päivänä yksin lenkkeily olisi saattanut tulla skipatuksi.
Juoksu on Elisan treeniohjelmassa mukana joka viikko jotenkin, ennen kaikkea sprintteinä ja hiit-treeneissä sekä mäkijuoksutreeneinä.
– Jo koulussa rakastin pikajuoksuja, mutta pitkänmatkan juoksu on aina ollut ja on edelleen murheenkryyni. En ole siinä niin kehittynyt, että se olisi hauskaa. Ja olen myös tajunnut, että ei kaikkien tarvitse olla maratoonari-tyyppiä. Viiden kilometrin juoksu tuntuu kovalta, mutta 10 kilometrin reipas kävely taas menee leikiten. Oma juttuni on pitkä lenkki vedettynä reippaan kävelyn ja hölkän välimaastoon putoavalla vauhdilla. Samalla kuuntelen yleensä jotain kiinnostavaa podcastia.
Jos liikunta jää pitkien työpäivien ja työmatkojen vuosi pois, Elisa tuntee sen heti äkäisenä levottomuutena.
– Itselleni toimiva määrä on kolme kertaa salia viikossa ja lisäksi lenkkeilyä. Salilla teen tällä hetkellä kahtena päivänä voimaharjoittelua isoilla painoilla pienillä toistoilla ja yhtenä kertana circuit -treenin, jossa vedän aikaa vastaan kovalla sykkeellä useamman kierroksen sprinttipyrähdyksineen.
Elisan hyvinvoinnin olennainen osa on lepo ja riittävät yöunet, joiden vähäisyys heijastuu välittömästi mielialaan ja tunteeseen voimavarojen vähentymisestä.
– Tarvitsen vähintään kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, muuten tulen herkäksi. Aikataulutan elämääni niin, että jos on aikainen aamumeno, en sovi illaksi myöhään mitään.
Terveellinen ravinto on Elisalle ehkä vieläkin tärkeämpää kuin treeni, mutta ne kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa.
– Minulle on todella tärkeää pyrkiä syömään puoli kiloa kasviksia päivässä. Teen niistä usein esimerkiksi uunikasviksia ja muita ihan perusarkiruokia. Olen myös elämässäni käynyt läpi vaiheita, jolloin olen syynännyt kaiken, mitä suuhuni laitan ja nykyisin haluan pitää kiinni rentoudesta. Mutta ruokarytmin pitää olla myös säännöllinen. Jos edellisenä päivänä on jäänyt lounas väliin ja seuraavana päivänä nostaa isoja painoja, ote ei vaan ole hyvä.
Koska keskustelemme treeneistä blogiammattilaisen kanssa, pitää puhua myös niistä ihanista treenivaatteista.
– Tärkeintä minulle on, että treenivaatteet ovat laadukkaita teknisiä materiaalisia. Tanssijoilla oli ihan omat treenipukeutumiskoodinsa puuvillapaitoineen ja sitä kautta en oppinut treenipukeutumisesta mitään. Vedin aikoinaan muutaman lenkin litimäräksi hionneessa puuvillapaidassa, joka teki olosta tosi raskaan. Mutta nyt olen oppinut, että toimivat vaatteet ovat iso osa hyvää treenikokemusta.
Entä mistä uudesta Elisa on viime aikoina innostunut, mitä uutta on tulossa?
– Kun vuosi sitten aloitin salilla, en ollut koskaan nostanut maksimituloksia, vaan olin body pump -jumppatyyppi, joka veti pitkiä sarjoja kevyillä painoilla. Tänä vuonna olen alkanut tehdä aina yhden kuukauden uutta liikettä isommilla painoilla. Toistoja vähennetään vähitellen ja kuun viimeisellä viikolla vedetään maksimit. Tällä viikolla elämäni ensimmäinen maksimi oli 25 kg over head press -painolla. Siinä se on alku! Salilla on lehmänkello, jota soitetaan, aina kun saa oman maksimituloksen ja silloin kaikki hurraa ja kannustaa. Olen niin uuden alussa, että tiedän, että tänä keväänä soittavani sitä kelloa vielä useasti!
Elisa Lepistö
Ikä: 29
Asuu: Helsingissä
Perhe: Avopuoliso
Ammatti: Bloggaaja
Harrastukset: TFW--sali, lenkkeily, maalaaminen, valokuvaus, pianon soitto