– Ensimmäiset mestaruuskilpailut pelattiin Ranskassa vuonna 1960, jolloin ne korvasivat aiemmat kisat nimeltään Euroopan kansojen Mestaruus-Cup. Loppuottelu pelattiin, ironista kyllä, kahden Euroopan maan välillä, joita ei enää ole: Neuvostoliitto voitti Jugoslavian 2–1 jatkoajan jälkeen.

– 31 eri Euroopan maata ja lisäksi neljä maata, joita ei ole enää olemassa, on tähän mennessä selviytynyt vuosien aikana karsinnoista EM-kisoihin. Kun Suomi selviytyi sankarillisesti kesän kisoihin – ja on siten 32. osallistujamaa – kaikki Pohjoismaat ovat joskus osallistuneet EM-kisoihin.

– Tämän vuoden turnaus on järjestyksessään kuudestoista. Useimmin kisoihin on osallistunut Saksa/Länsi-Saksa, 12 kertaa. Saksa on myös menestynein joukkue kolmella voitolla, kolmella hopealla ja kolmella pronssilla. Myös Espanjalla on kolme voittoa, mutta vähemmän mitaleja kuin Saksalla.

– Yllätysvoiton mahdollisuus on suurempi EM-kisoissa kuin MM-kisoissa, joissa harvan nykyturnauksen voittaja on ollut suursuosikkien ulkopuolinen joukkue. EM-voittajat Tanska 1992 ja Kreikka 2004 olivat joukkueita, joihin harva uskoi etukäteen. Tanskan ei edes pitänyt osallistua kisoihin vuonna 1992, mutta sai mahdollisuuden Jugoslavian jäätyä pois Balkanin sodan vuoksi.

– Kotikenttä on ollut etu monta kertaa. Kisaisäntä on voittanut EM-kisat kolme kertaa (Espanja 1964, Italia 1968 ja Ranska 1984), ja jokaisissa EM-kisoissa kahta lukuun ottamatta kisaisäntä on ollut mukana vähintään välierässä. Esimerkiksi Ruotsin paras tulos, jaettu kolmas sija vuonna 1992, saavutettiin kotikisoissa Ruotsissa.

– Ranskan entisen maajoukkuepelaajan Michel Platinin voi sanoa olevan kiistanalainen, ellei jopa rikollinen, UEFA-pomon roolissa uransa jälkeen, mutta kukaan ei voi kyseenalaistaa hänen kykyjään kentällä. Vuonna 1984 hän teki kokonaiset yhdeksän maalia, kun Ranska voitti turnauksen kotikentällään. Se on edelleen yksittäisen pelaajan maaliennätys EM-kisoissa.

– Edelliset EM-kisat pelattiin vuonna 2016 Ranskassa. Portugali voitti isäntämaan 1–0 loppuottelussa supertähti Cristiano Ronaldon varhaisesta loukkaantumisesta huolimatta. Ruotsilla meni paljon huonommin. Ruotsin ensimmäinen peli Irlantia vastaan päättyi tasapeliin, minkä jälkeen joukkue hävisi Italialle ja Belgialle. Kisojen jälkeen joukkueen valmentaja Erik Hamrén erosi ja moni johtava pelaaja, Zlatan Ibrahimovic kärkijoukossa, lopetti maajoukkueessa.

– Nämä ovat ennen kesän turnausta maailmanrankingin kymmenen parasta EM-kisoihin selviytynyttä eurooppalaisjoukkuetta (sijoitus suluissa): Belgia (1), Ranska (2), Englanti (4), Kroatia (6), Portugali (7), Espanja (8), Sveitsi (12), Italia (13), Alankomaat (14) ja Saksa (15). Myös Pohjoismaat ovat sijoittuneet melko hyvin: Tanska on tällä hetkellä sijalla 16 ja Ruotsi sijalla 17, mutta ensikertalainen Suomi on sijalla 58.

– Suomi pääsee mittelemään voimiaan muita joukkueita vastaan kaikkien aikojen ensimmäisissä EM-kisoissaan kovassa B-lohkossa, jossa ovat myös maailmanykkönen Belgia, Venäjä ja pohjoismainen naapuri Tanska. Ruotsi on E-lohkossa yhdessä Espanjan ja Puolan kanssa. Lisäksi E-lohkoon tulee Kansojen liigan karsinnasta joukkue, joka ei ole vielä tällä hetkellä selvillä.

EM-turnaus Ranskassa 2016 oli ensimmäinen, johon osallistui 24 maajoukkuetta. Joukkueet jaettiin kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon, jossa joukkueet kohtasivat toisensa kerran ja kaksi parasta selviytyi pudotuspeleihin. Kahdentoista joukkueen lisäksi pudotuspeleihin pääsi kolme parasta lohkokolmosta.

Samaa pelijärjestelmää käytetään myös tänä vuonna, mutta otteluiden maantieteellinen sijainti on uusi. Tähän mennessä EM-turnaus on aina pelattu enintään kahdessa maassa (ja usein vain yhdessä), mutta nyt Euroopan jalkapalloliitto UEFA on päättänyt levittää kisat koko maanosaan.

Kriteeri EM-otteluiden hakemiselle ja järjestämiselle oli 50 000 katsojan kapasiteetti alkulohkoissa ja pudotuspeleissä sekä 70 000 katsojan kapasiteetti loppuottelussa. Enintään kaksi ottelua voidaan poikkeuksellisesti pelata 30 000 katsojan areenalla.

Miten uusi pelijärjestelmä toimii?

EM-turnaus 2020 pelataan kolmessatoista eri kaupungissa kolmessatoista eri maassa Euroopassa. Kahdessatoista kaupungissa pelataan kolme alkulohkon peliä ja yksi neljännesvälierä- tai puolivälieräottelu. Kolmannessatoista kaupungissa pelataan molemmat välierät ja loppuottelu. Kisaisäntä ei ole enää automaattisesti mukana turnauksessa, vaan otteluita voidaan pelata maassa, joka ei ole mukana kisoissa. Enintään kaksi järjestäjämaata voidaan arpoa samaan lohkoon.

Missä ja milloin ottelut pelataan tänä vuonna?

Kaksitoista alkulohkokaupunkia ovat Baku (Azerbaidzhan), Kööpenhamina (Tanska), Dublin (Irlanti), Rooma (Italia), Amsterdam (Alankomaat), Bukarest (Romania), Pietari (Venäjä), Glasgow (Skotlanti), Bilbao (Espanja), München (Saksa) ja Budapest (Unkari). Välierä- ja loppuotteluareena on Wembley Lontoossa.
Turnaus pelataan 12. kesäkuuta ja 12. heinäkuuta välisenä aikana. Suomi aloittaa kisat pohjoismaisella derbyllä Tanskaa vastaan (13. kesäkuuta), minkä jälkeen vastassa ovat Venäjä (17. kesäkuuta) ja Belgia (22. kesäkuuta).

Miten joukkueet karsittiin?

Uutta tänä vuonna on kaksi mahdollista reittiä kisoihin: tavallinen EM-karsinta lohkopeleissä runsaan vuoden aikana ja tiivistetympi Kansojen liiga, jossa eurooppalaiset maajoukkueet kohtaavat rankingin mukaisesti suunnilleen itsensä kanssa samantasoisia maajoukkueita lyhyessä ja intensiivisessä lohkovaiheessa. EM-karsinnoista selvisi EM-kisoihin jokaisen lohkon kaksi parasta joukkuetta, yhteensä 20 joukkuetta. Viimeiset neljä paikkaa EM-kisoihin ratkaistaan maaliskuun lopussa, kun parhaat Kansojen liigan joukkueet, jotka eivät ole vielä selviytyneet EM-kisoihin, kohtaavat suoraan ratkaisevissa otteluissa.