Täydellinen yhdistelmä sporttisuutta ja käytännöllisyyttä – mutta myös yhteenkuuluvuuden ja trenditietoisuuden merkki. Mikä juuri tennareissa herättää ”pakko saada” -tarpeen? Kelataanpa hieman taaksepäin...
Katse taustapeiliin
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen urheilijoiden menestys oli yksi tapa osoittaa kansakunnan vahvuutta. Piti juosta nopeimmin ja hypätä korkeimmalle. Urheilijoiden jalkoihin puettiin uudenlainen kenkä – kevyt, kumipohjainen kangaskenkä. Amerikkalainen Marquis Mills suunnitteli jo vuonna 1917 Conversen: yksinkertaisen kanvaasikengän, jossa oli selkeät saumat ja paksu kumipohja. Converse All Star löi itsensä läpi 1930-luvun puolivälissä, kun koripalloilija Charles ”Chuck” Taylor peukutti kyseistä mallia.
Pian urheilukenkä oli koko kansan kenkä. Atlantin toisella puolella veljekset Adi ja Rudolf Dassler luonnostelivat tulevaisuuden urheilukenkiä. Toisen maailmansodan päätyttyä veljesten tiet erosivat – Adi perusti Adidaksen ja Rudolf Puman. Yksinkertaisesta kangaskengästä tuli 1950-luvulla yhdessä T-paidan ja sinisten farkkujen kanssa osa arkipuvustoa.
Aina ajankohtainen malli on Converse All Star.
Kun kuntoilubuumi pyyhkäisi Yhdysvaltojen yli 1970-luvulla, urapintaisella kumipohjalla ja ”Swoosh”-logolla varustetusta kengästä tuli haluttu tuote. Niken saapuminen markkinoille 1970-luvun alussa muutti kaiken. Merkin ensimmäinen juoksukenkä, Nike Cortez, lanseerattiin useissa väreissä. Se nousi nopeasti suosioon niin juoksuradoilla kuin yökerhojen tanssilattioilla. Sloganillaan ”Just do it” Nike pumppasi asiakkaansa täyteen itseluottamusta. Niken kenkien käyttäminen oli ensisijaisesti trendikkyyden merkki. Niken käyttäjille mikään ei ollut mahdotonta.
Muutama vuosi myöhemmin amerikkalainen rap-yhtye Run-DMC julkaisi singlen ”My Adidas”, jossa he räppäsivät ”We make a mean team, my Adidas and me” liidunvalkeissa Adidas Superstars -tennareissaan ja verkkareissaan. Tennareissa ei ollut enää kyse korkealle hyppäämisestä tai nopeasti juoksemisesta. Niistä oli tullut symboli vapaudelle ja nuorekkaalle elinvoimalle – sekä haluttomuudelle kasvaa aikuiseksi.
Vuonna 1984 Nike solmi viisivuotisen sopimuksen 21-vuotiaan koripalloilijan Michael Jordanin kanssa. He suunnittelivat yhdessä korkean kengän, jota Jordan käytti menestysvuosinaan Chicago Bullsissa. Mustapunainen Air Jordan 1 on nykyisin harvinaisuus, joka käynnisti 1990-luvulla vahvistuneen keräilykulttuurin. Niin kutsutulle ”sneakerheadille” kenkä on ensisijaisesti keräilykohde, jota käytetään yksittäisissä tilanteissa ja säilytetään alkuperäisessä laatikossa.
Kenkien valmistajat huomasivat potentiaalin varhain ja alkoivat valmistaa rajattujen erien malleja, mikä on kasvattanut valikoiman valtavaksi. Vuonna 1970 kenkähyllyissä oli valittavana viisi mallia – nyt voit itse suunnitella kengän toiveidesi mukaisesti.
Tennari – sekä käytännöllinen että ylellinen
Ajan myötä tennarit ovat päässeet myös hienoihin salonkeihin. Kun italialainen muotitalo Gucci laittoi vuonna 1984 logonsa valkoiseen tenniskenkään, se oli aikaansa edellä. Nykyisin useimmat suuret muotiyritykset ovat ymmärtäneet tennareiden ison potentiaalin. Lisäksi julkkikset jonottavat päästäkseen suunnittelemaan omat tennarinsa. Viime vuosien aikana isot tennarivalmistajat ovat onnistuneet saamaan riveihinsä superjulkkiksia, kuten Travis Scottin, Beyoncén, Pharellin ja Kanye Westin, mikä kertoo tennareiden vetovoimasta kaukana urheilumaailmasta.
Tänä vuonna on nähty uusia mielenkiintoisia yhteistyökuvioita. Esimerkiksi Dior ja Nike kehittivät yhdessä mallin The Air Dior – päivitetyn version ikonisesta Air Jordan 1 -mallista. Kaikki kunnia tunnetuille nimille. Isot tennarivalmistajat eivät kuitenkaan ole trendien aallonharjalla pelkästään siinä, kenestä puhutaan, vaan myös siinä, mistä puhutaan. Esimerkki siitä on Adidaksen ja Parley for the Oceansin yhteistyöhanke. Parley for the Oceans on kestävän kehityksen alusta ja hanke, jossa muovia kerätään maailman meristä ja hyödynnetään uusiksi materiaaleiksi. Vuoden 2017 lopussa Adidas lanseerasi ensimmäisen Originals-tennarinsa, joka oli tehty meristä kerätystä kierrätysmuovista.
Air Jordan I High OG Dior. Kuva: Nike.
Tennarit voivat nykyisin olla sekä kalliita että näyttäviä. Niiden vetovoima piilee kuitenkin ihan muualla, nimittäin niiden asemassa ehkä kaikkein demokraattisimpana vaatteena. Kaikki käyttävät tennareita. Kun Adidas muutama vuosi sitten lanseerasi uudelleen pelkistetyn Stan Smith -tenniskenkänsä, joka oli tuotu markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1971, mallista tuli nopeasti muotimaailman suosituin kenkä. Urheilukenkien avulla on voinut kaikkina aikoina osoittaa suhteellisen vähällä rahalla statusta ja ryhmään kuuluvuutta. Kaikilla nuoriso- ja alakulttuureilla on omat merkkinsä ja mallinsa. Punkkareilla kuluneet All Starsit ja hiphoppareilla tuliterät Adidakset. Ja niin se on jatkunut.
Yksi alakulttuurin ja tennarin välinen rakkaustarina erottuu kuitenkin muista. Kaikki alkoi 60-luvun Kaliforniassa, kun veljekset Paul ja Jim Van Doren avasivat pienen myymälän Anaheimissa ja myivät yksinkertaisia kanvaasikenkiä, joissa oli kestävä pohja ja kumivahvike kärjessä. Näiden ominaisuuksien odotettiin kiinnittävän skeittareiden huomion. Ja niin kävikin. Sana levisi nopeasti alueen nuorten skeittareiden keskuudessa. Ja 70-luvun alussa skeittikulttuuri levisi myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle, mikä tasoitti tietä menestyksentäyteiselle tulevaisuudelle. Skeittarien nimikkokenkä oli syntynyt – ja Vans oli nimi kaikkien huulilla.
Tennari on muuttunut urheilukengästä käytännölliseksi arkikengäksi ja ehdottomaksi muotihankinnaksi muutamassa vuosikymmenessä. Nykyisin se on kaikkea tätä samalla kertaa. Valmistajat haastavat itsensä kehittääkseen uusia huipputeknologisia juoksukenkiä samalla, kun yhä useammat vanhat mallit saavat uuden elämän muotitietoisten jalkineina. Tennari on, ainakin siitä lähtien kun se lakkasi olemasta vain urheilijoiden kenkä, keikkunut aina teknisyyden ja ulkomuodon välimaastossa. Eikä koskaan enemmän kuin juuri nyt: yhtäältä urheiluvaatevalmistajat pyrkivät kehittämään ultrakevyitä pohjia ja hengittäviä kenkiä, toisaalta niillä on kokonaisia osastoja, joissa eilisen urheilukenkiä muutetaan nostalgiseksi muodiksi.
Tennarin menestyksen salaisuus
Tennarimaailma kulkee sykleissä, aivan kuten muotimaailma yleisesti, mutta ehkä sitä vieläkin nopeammin ja intensiivisemmin. Kenkäjätit kuten Nike, Adidas ja Reebok käyttävät usein ”yksi askel taakse, kaksi eteenpäin” -menetelmää: lanseeraamalla uudestaan vanhoja merkkejä uudistetaan merkkiä ja siihen kohdistuvaa kiinnostusta. Sitä vastoin kenkien rooli on muuttunut vain vuosikymmenessä: aiemmin ne olivat eturivin huipputeknologisia urheiluvälineitä, nyt ne ovat pikemminkin nostalgissävytteisiä arkikenkiä. Etupäässä urheilukäyttöön tarkoitettu kenkä voi aina olla pian suurta muotia.
Suositusta Nike Air Force 1 -mallista on saatavilla useita eri värejä ja väriyhdistelmiä. Kuva: Nike.
Tennarin toinen vahvuus on sen monimuotoinen ulkonäkö. Korkea vai matala pohja? Korkea vai matala varsi? Yksi- vai monivärinen? Kontrastiväriset vai samansävyiset yksityiskohdat? Nauhat vai tarrat? Tennaria voi muunnella loputtomiin. Viime vuosien kokovalkoinen tai lähes kokonaan valkoinen trendi jatkuu, mitä edistää klassikko Adidas Stan Smith -mallin uudelleenlanseeraus. Samalla trendiä myös haastetaan. Viime aikoina Adidas on tehnyt kokeiluja lisäämällä värikkäitä yksityiskohtia klassisen valkoikeen malliin ja myös kehittänyt yksivärisiä Stan Smith -malleja, esimerkkiväreinä ”power red” ja ”onix”.
Toinen viime vuosina vallinnut trendi on korkea ja paksu pohja. Trendi oli suurta huutoa jo 80-luvun lopussa ja ennen kaikkea vuonna 1987, kun klassinen Nike Air Max lanseerattiin kansainvälisillä markkinoilla. Kengästä tuli nopeasti puheenaihe ja valtava myyntimenestys – kaikki puhuivat modernista juoksukengästä, jossa oli ainutlaatuinen vaimennus ja ilmatyyny pohjassa. Tulevaisuuden tennari oli tosiasia. Ensimmäisestä lanseerauksesta lähtien markkinoille on tuotu lukuisia ainutlaatuisella vaimennuksella varustettuja malleja, jotka ovat koristaneet yhtä jos toistakin jalkaa ympäri maailman.
Retrohenkinen Adidas Continental 80 palasi takaisin viime vuonna. KUVA: Adidas.
Aina päivitetty, aina nostalginen
Tennari on kuin käyttäjänsä – jatkuvassa liikkeessä. Kehityksen kärjessä. Jatkuvasti varpaillaan. Kevät 2020 ei ole poikkeus. Vuonna 2019 nähtiin paljon teknistä muotia, paljon taskuja ja Gore-Tex-malleja – valmiina vuorien valloitukseen. Ennen kaikkea tennareissa nähtiin yhä enemmän Gore-Tex-malleja: Adidas Stan Smith, Superstar ja Air Force One ovat muutamia malleja, jotka ratkaisivat ongelman tennareiden talvikäytön mahdollisuudesta.
Tänä vuonna odotetaan muotivillitystä trendikkäästä Dad Shoe 2.0 -kengästä. 2000-luvun alun juoksukengät palaavat voimalla. Verkkomateriaali ja metallinhohto ovat tärkeitä yksityiskohtia, joiden osalta New Balance, Asics ja Saucony ovat olleet varhain liikkeellä useilla ihanilla malleilla.
Siinä, että tennarit ovat edelleen ”uusimman puheenaiheen” symboli, ei ole toisin sanoen mitään ihmeellistä. Kyse on yhteenkuuluvuudesta. Ja siitä, että saa tuntea itsensä hieman muita coolimmaksi kadulla astellessa.
Katse taustapeiliin
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen urheilijoiden menestys oli yksi tapa osoittaa kansakunnan vahvuutta. Piti juosta nopeimmin ja hypätä korkeimmalle. Urheilijoiden jalkoihin puettiin uudenlainen kenkä – kevyt, kumipohjainen kangaskenkä. Amerikkalainen Marquis Mills suunnitteli jo vuonna 1917 Conversen: yksinkertaisen kanvaasikengän, jossa oli selkeät saumat ja paksu kumipohja. Converse All Star löi itsensä läpi 1930-luvun puolivälissä, kun koripalloilija Charles ”Chuck” Taylor peukutti kyseistä mallia.
Pian urheilukenkä oli koko kansan kenkä. Atlantin toisella puolella veljekset Adi ja Rudolf Dassler luonnostelivat tulevaisuuden urheilukenkiä. Toisen maailmansodan päätyttyä veljesten tiet erosivat – Adi perusti Adidaksen ja Rudolf Puman. Yksinkertaisesta kangaskengästä tuli 1950-luvulla yhdessä T-paidan ja sinisten farkkujen kanssa osa arkipuvustoa.
Aina ajankohtainen malli on Converse All Star.
Kun kuntoilubuumi pyyhkäisi Yhdysvaltojen yli 1970-luvulla, urapintaisella kumipohjalla ja ”Swoosh”-logolla varustetusta kengästä tuli haluttu tuote. Niken saapuminen markkinoille 1970-luvun alussa muutti kaiken. Merkin ensimmäinen juoksukenkä, Nike Cortez, lanseerattiin useissa väreissä. Se nousi nopeasti suosioon niin juoksuradoilla kuin yökerhojen tanssilattioilla. Sloganillaan ”Just do it” Nike pumppasi asiakkaansa täyteen itseluottamusta. Niken kenkien käyttäminen oli ensisijaisesti trendikkyyden merkki. Niken käyttäjille mikään ei ollut mahdotonta.
Muutama vuosi myöhemmin amerikkalainen rap-yhtye Run-DMC julkaisi singlen ”My Adidas”, jossa he räppäsivät ”We make a mean team, my Adidas and me” liidunvalkeissa Adidas Superstars -tennareissaan ja verkkareissaan. Tennareissa ei ollut enää kyse korkealle hyppäämisestä tai nopeasti juoksemisesta. Niistä oli tullut symboli vapaudelle ja nuorekkaalle elinvoimalle – sekä haluttomuudelle kasvaa aikuiseksi.
Vuonna 1984 Nike solmi viisivuotisen sopimuksen 21-vuotiaan koripalloilijan Michael Jordanin kanssa. He suunnittelivat yhdessä korkean kengän, jota Jordan käytti menestysvuosinaan Chicago Bullsissa. Mustapunainen Air Jordan 1 on nykyisin harvinaisuus, joka käynnisti 1990-luvulla vahvistuneen keräilykulttuurin. Niin kutsutulle ”sneakerheadille” kenkä on ensisijaisesti keräilykohde, jota käytetään yksittäisissä tilanteissa ja säilytetään alkuperäisessä laatikossa.
Kenkien valmistajat huomasivat potentiaalin varhain ja alkoivat valmistaa rajattujen erien malleja, mikä on kasvattanut valikoiman valtavaksi. Vuonna 1970 kenkähyllyissä oli valittavana viisi mallia – nyt voit itse suunnitella kengän toiveidesi mukaisesti.
Tennari – sekä käytännöllinen että ylellinen
Ajan myötä tennarit ovat päässeet myös hienoihin salonkeihin. Kun italialainen muotitalo Gucci laittoi vuonna 1984 logonsa valkoiseen tenniskenkään, se oli aikaansa edellä. Nykyisin useimmat suuret muotiyritykset ovat ymmärtäneet tennareiden ison potentiaalin. Lisäksi julkkikset jonottavat päästäkseen suunnittelemaan omat tennarinsa. Viime vuosien aikana isot tennarivalmistajat ovat onnistuneet saamaan riveihinsä superjulkkiksia, kuten Travis Scottin, Beyoncén, Pharellin ja Kanye Westin, mikä kertoo tennareiden vetovoimasta kaukana urheilumaailmasta.
Tänä vuonna on nähty uusia mielenkiintoisia yhteistyökuvioita. Esimerkiksi Dior ja Nike kehittivät yhdessä mallin The Air Dior – päivitetyn version ikonisesta Air Jordan 1 -mallista. Kaikki kunnia tunnetuille nimille. Isot tennarivalmistajat eivät kuitenkaan ole trendien aallonharjalla pelkästään siinä, kenestä puhutaan, vaan myös siinä, mistä puhutaan. Esimerkki siitä on Adidaksen ja Parley for the Oceansin yhteistyöhanke. Parley for the Oceans on kestävän kehityksen alusta ja hanke, jossa muovia kerätään maailman meristä ja hyödynnetään uusiksi materiaaleiksi. Vuoden 2017 lopussa Adidas lanseerasi ensimmäisen Originals-tennarinsa, joka oli tehty meristä kerätystä kierrätysmuovista.
Air Jordan I High OG Dior. Kuva: Nike.
Tennarit voivat nykyisin olla sekä kalliita että näyttäviä. Niiden vetovoima piilee kuitenkin ihan muualla, nimittäin niiden asemassa ehkä kaikkein demokraattisimpana vaatteena. Kaikki käyttävät tennareita. Kun Adidas muutama vuosi sitten lanseerasi uudelleen pelkistetyn Stan Smith -tenniskenkänsä, joka oli tuotu markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 1971, mallista tuli nopeasti muotimaailman suosituin kenkä. Urheilukenkien avulla on voinut kaikkina aikoina osoittaa suhteellisen vähällä rahalla statusta ja ryhmään kuuluvuutta. Kaikilla nuoriso- ja alakulttuureilla on omat merkkinsä ja mallinsa. Punkkareilla kuluneet All Starsit ja hiphoppareilla tuliterät Adidakset. Ja niin se on jatkunut.
Yksi alakulttuurin ja tennarin välinen rakkaustarina erottuu kuitenkin muista. Kaikki alkoi 60-luvun Kaliforniassa, kun veljekset Paul ja Jim Van Doren avasivat pienen myymälän Anaheimissa ja myivät yksinkertaisia kanvaasikenkiä, joissa oli kestävä pohja ja kumivahvike kärjessä. Näiden ominaisuuksien odotettiin kiinnittävän skeittareiden huomion. Ja niin kävikin. Sana levisi nopeasti alueen nuorten skeittareiden keskuudessa. Ja 70-luvun alussa skeittikulttuuri levisi myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle, mikä tasoitti tietä menestyksentäyteiselle tulevaisuudelle. Skeittarien nimikkokenkä oli syntynyt – ja Vans oli nimi kaikkien huulilla.
Tennari on muuttunut urheilukengästä käytännölliseksi arkikengäksi ja ehdottomaksi muotihankinnaksi muutamassa vuosikymmenessä. Nykyisin se on kaikkea tätä samalla kertaa. Valmistajat haastavat itsensä kehittääkseen uusia huipputeknologisia juoksukenkiä samalla, kun yhä useammat vanhat mallit saavat uuden elämän muotitietoisten jalkineina. Tennari on, ainakin siitä lähtien kun se lakkasi olemasta vain urheilijoiden kenkä, keikkunut aina teknisyyden ja ulkomuodon välimaastossa. Eikä koskaan enemmän kuin juuri nyt: yhtäältä urheiluvaatevalmistajat pyrkivät kehittämään ultrakevyitä pohjia ja hengittäviä kenkiä, toisaalta niillä on kokonaisia osastoja, joissa eilisen urheilukenkiä muutetaan nostalgiseksi muodiksi.
Tennarin menestyksen salaisuus
Tennarimaailma kulkee sykleissä, aivan kuten muotimaailma yleisesti, mutta ehkä sitä vieläkin nopeammin ja intensiivisemmin. Kenkäjätit kuten Nike, Adidas ja Reebok käyttävät usein ”yksi askel taakse, kaksi eteenpäin” -menetelmää: lanseeraamalla uudestaan vanhoja merkkejä uudistetaan merkkiä ja siihen kohdistuvaa kiinnostusta. Sitä vastoin kenkien rooli on muuttunut vain vuosikymmenessä: aiemmin ne olivat eturivin huipputeknologisia urheiluvälineitä, nyt ne ovat pikemminkin nostalgissävytteisiä arkikenkiä. Etupäässä urheilukäyttöön tarkoitettu kenkä voi aina olla pian suurta muotia.
Suositusta Nike Air Force 1 -mallista on saatavilla useita eri värejä ja väriyhdistelmiä. Kuva: Nike.
Tennarin toinen vahvuus on sen monimuotoinen ulkonäkö. Korkea vai matala pohja? Korkea vai matala varsi? Yksi- vai monivärinen? Kontrastiväriset vai samansävyiset yksityiskohdat? Nauhat vai tarrat? Tennaria voi muunnella loputtomiin. Viime vuosien kokovalkoinen tai lähes kokonaan valkoinen trendi jatkuu, mitä edistää klassikko Adidas Stan Smith -mallin uudelleenlanseeraus. Samalla trendiä myös haastetaan. Viime aikoina Adidas on tehnyt kokeiluja lisäämällä värikkäitä yksityiskohtia klassisen valkoikeen malliin ja myös kehittänyt yksivärisiä Stan Smith -malleja, esimerkkiväreinä ”power red” ja ”onix”.
Toinen viime vuosina vallinnut trendi on korkea ja paksu pohja. Trendi oli suurta huutoa jo 80-luvun lopussa ja ennen kaikkea vuonna 1987, kun klassinen Nike Air Max lanseerattiin kansainvälisillä markkinoilla. Kengästä tuli nopeasti puheenaihe ja valtava myyntimenestys – kaikki puhuivat modernista juoksukengästä, jossa oli ainutlaatuinen vaimennus ja ilmatyyny pohjassa. Tulevaisuuden tennari oli tosiasia. Ensimmäisestä lanseerauksesta lähtien markkinoille on tuotu lukuisia ainutlaatuisella vaimennuksella varustettuja malleja, jotka ovat koristaneet yhtä jos toistakin jalkaa ympäri maailman.
Retrohenkinen Adidas Continental 80 palasi takaisin viime vuonna. KUVA: Adidas.
Aina päivitetty, aina nostalginen
Tennari on kuin käyttäjänsä – jatkuvassa liikkeessä. Kehityksen kärjessä. Jatkuvasti varpaillaan. Kevät 2020 ei ole poikkeus. Vuonna 2019 nähtiin paljon teknistä muotia, paljon taskuja ja Gore-Tex-malleja – valmiina vuorien valloitukseen. Ennen kaikkea tennareissa nähtiin yhä enemmän Gore-Tex-malleja: Adidas Stan Smith, Superstar ja Air Force One ovat muutamia malleja, jotka ratkaisivat ongelman tennareiden talvikäytön mahdollisuudesta.
Tänä vuonna odotetaan muotivillitystä trendikkäästä Dad Shoe 2.0 -kengästä. 2000-luvun alun juoksukengät palaavat voimalla. Verkkomateriaali ja metallinhohto ovat tärkeitä yksityiskohtia, joiden osalta New Balance, Asics ja Saucony ovat olleet varhain liikkeellä useilla ihanilla malleilla.
Siinä, että tennarit ovat edelleen ”uusimman puheenaiheen” symboli, ei ole toisin sanoen mitään ihmeellistä. Kyse on yhteenkuuluvuudesta. Ja siitä, että saa tuntea itsensä hieman muita coolimmaksi kadulla astellessa.